Hyppää asiakirjaan
Tämä on Premium-asiakirja. Eräät Studocussa olevat asiakirjat ovat Premium-asiakirjoja. Päivitä Premium-jäsenyyteen avataksesi sen.

Työelämän prekarisaatio

Märittelin luennon mukaan mitä prekariaatti tarkoittaa ja miten se näk...
Kurssi

sosiologia

15 Asiakirjat
Opiskelijat jakoivat 15 dokumenttia tässä kurssissa
Lukuvuosi: 2018/2019
Lataaja::
Anonyymi Opiskelija
Tämän asiakirjan on ladannut kaltaisesi opiskelija, joka on päättänyt pysyä nimettömänä.
Tampereen yliopisto

Kommentit

Kommenttien postaamiseksi valitse Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy

Aiheeseen liittyviä Studylistoja

Sosiologia

Esikatsele teksti

Prekarisaatio Prekariaatti tarkoittaa tai ihmisten luokka. Prekariaatti ei kuitenkaan ole sanan koska prekaarin piirteet katso ammattiasemaa tai Prekariaatilla tarkoitetaan jonka projektilupntoiset tai niihin toimeentulon taloudelliseen kantavuuteen. 1970luvulla prekariaatti mainittiin tutkimuksessa. Silloin prekariaatti viitattiin perheisiin. lopussa muodostui nykyiseen merkitykseen Ojala 42,43). Prekaariattiksi ihmisten toimeentulo tai tulonhankintaan toiminnot ovat luonteeltaan ja heikosti ennakoitavissa . (Harju 2017,21) Eli ihmiset kokevat taloudellista turvattomuutta ja yhteiskunnallista oikeudettomuutta. Peltokoskin (2019) mukaan kuuluu sellaisia kuin ja nollatuntisopimuksella pakolaiset ja turvapaikanhakijat . Luennon mukaan katsoessa Suomessa ja 2016), nuorten aikuisten on korkeammalla kuin kaikkien vuotiaiden Katsoessa nuorten aikuisten menee yhteen vuotiaiden kanssa. luvun lama kaikissa tilastoissa ja kasvaneena Silloin nousi runsaasti korkeammilla kuudentoista prosenttiin. Laman oli Tilastojen mukaan Suomessa oli 400 ja 30 meni konkurssiin. ja Ojalan artikkelissa mainitaan prekariaatin koskevia tuloksia ja tilastokeskuksen avulla sen, onko muuttunut aiempaa finanssi kriisin oloissa. avulla arviotiin palkansaajien usealla ja Ojalan tutkimuksessa prekariaatti viiden kriteerin avulla: tai toteutunut, pelko, ylikoulutus ja pelko huonoista tutkimuksesta katsottiin viiden kasautumista ja kutsuttiin prekaariksi palkansaajia, jolla toteutuu samaan aikaisesti kolme mainitusta Eli haettiin kasautuva Artikkelissa kriteerien mukaan vuonna 1984 prekaarin palkansaajien osuus Suomessa oli tasan 10 ja vuonna 2013 oli 12 Tarkoitus on se, ei suuren suuri muutos tapahtunut. prekaarien palkansaajien osuus oli huipussaan, luonnosta selittyy lamalla. Silloin kaikki meni huonoon suuntaan ja se heijastui palkansaajien tilanteeseen. tuloksen mukaan olennainen muutos on pelko. pelko on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Sen taustalla voi olla se, saattaa olla kuin ennen. Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin koskaan. Taulukossa muissa ei ole suuria muutoksia viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Vuosien vertailusta voidaan sanoa, suomalainen prekarisoitui, kunnes luvulla se normalisoitui. Laman aiheuuttamasta shokin normalisoituvat tultaessa. Ojala 52,53) Finanssikriisin aikana prekariaatin osuus on kasvanut, mutta ei ole edellisen laman mittoihin, ainakaan vuoteen 2013 Lyhyisesti luennon mukaan prikaatin koko on kasvanut niukasti. Ainoastaan pelkoa eli pelkoa on kohonnut huomattavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Tilastot tue on muuttunut aikaisempaan mutta toisaalta prekaarisoituminen on totta erityisesti niiden ryhmien kohdalla, joilla kasautuu erilaisia ja Ojalan artikkelissa prekariaatin ominaispiirteet ovat tarkasteltu sukupuolen, ja asuinalueen mukaan. Sukupuolen mukaan laman Suomessa vuonna 1997 ja miespalkansaajista luokiteltiin prekaareiksi. Tilastojen mukaan vuonna 2013 miehet ja naiset ovat prekaarissa asemassa. Sukupuolen naiset ja ovat suhteessa. Siksi naisten palkka on kuin miesten. Se ongelmaa. mukaan voidaan sanoa, nuorimmilla palkaansaajilla on Vuonna 1997 nuorten kohdistui uhkia ja kuin vanhempien palkansaajien laman seurauksena aikaa ja silloin nuoret vieraantuu

Hyötyikö tästä?
Tämä on Premium-asiakirja. Eräät Studocussa olevat asiakirjat ovat Premium-asiakirjoja. Päivitä Premium-jäsenyyteen avataksesi sen.

Työelämän prekarisaatio

Kurssi: sosiologia

15 Asiakirjat
Opiskelijat jakoivat 15 dokumenttia tässä kurssissa
Hyötyikö tästä?

Tämä on esikatselu

Haluatko täydet pääsyoikeudet? Siirry kohtaan Premium ja vapauta kaikki 3 sivua
  • Hanki kaikkien dokumenttien käyttöoikeus

  • Vastaanota rajattomat latausoikeudet

  • Paranna arvosanojasi

Lataa

Jaa asiakirjasi, jotta voit vapauttaa sivut

Onko sinulla jo Premium?
Työelämän Prekarisaatio
Prekariaatti tarkoittaa tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteessa työskentelevien ihmisten luokka.
Prekariaatti ei kuitenkaan ole luokkakäsite sanan perinteisessä merkityksessä, koska prekaarin työn
piirteet eivät katso ammattiasemaa tai työn sisältöä. Prekariaatilla tarkoitetaan ryhmää, jonka
elämää määrittät projektilupntoiset työt tai epävarmat työsuhteet sekä niihin liittyvä
toimeentulon epävarmuus, epäluottamus elämän taloudelliseen kantavuuteen. 1970-luvulla
prekariaatti käsite mainittiin Ranskankielisessä tutkimuksessa. Silloin prekariaatti käsitellä viitattiin
köyhiin perheisiin. 1980-luvun lopussa käsite muodostui nykyiseen merkitykseen (Pyöriä, Ojala
42,43). Prekaariattiksi määrittelevien ihmisten toimeentulo tai tulonhankintaan liittyvät toiminnot
ovat luonteeltaan epävarmoja ja heikosti ennakoitavissa . (Harju 2017,21) Eli ihmiset kokevat
eritystä taloudellista turvattomuutta ja yhteiskunnallista oikeudettomuutta. Peltokoskin (2019)
mukaan Prekariaatttiin kuuluu sellaisia ryhmiä kuin määrä- ja osa-aikainen työvoima,
vuokratyövoima, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, työttömät, nollatuntisopimuksella
työskentelevät sekä pakolaiset ja turvapaikanhakijat .
Luennon mukaan katsoessa Suomessa työllisyys- ja työttömyysasteita (1989- 2016), näkyy nuorten
aikuisten työllisyysaste on korkeammalla kuin kaikkien 15-64 vuotiaiden työikäistä. Katsoessa
työttömyysasteetta, nuorten aikuisten työttömyysaste menee lähes yhteen 15-64 vuotiaiden
kanssa. 90- luvun lama näkyy kaikissa tilastoissa heikentyneenä työllisyytenä ja kasvaneena
työttömyytenä. Silloin työttömyysaste nousi runsaasti korkeammilla kuudentoista prosenttiin.
Laman myötä oli työttömyyshuippu. Tilastojen mukaan Suomessa oli 400 000 työtöntä ja 30 000
yritystä meni konkurssiin.
Pyöriän ja Ojalan artikkelissa mainitaan prekariaatin yleisyyttä koskevia tuloksia ja käsitellään
tilastokeskuksen työolotutkimuksen avulla sen, että onko työelämä muuttunut aiempaa
epävarmemmaksi viimeisimmän finanssi kriisin oloissa. Työolotutkimuksen avulla arviotiin
palkansaajien työtilanteen kehitystä usealla vuosikymmenellä.
Pyöriän ja Ojalan tutkimuksessa työoloaineistossa palkkatyötä tekevän prekariaatti määritelty
viiden kriteerin avulla: Määräaikainen tai vuokratyö, työmarkkinariski toteutunut,
työmarkkinariskin pelko, ylikoulutus ja pelko huonoista työllistymismahdollisuuksista. Heidän

Miksi tämä sivu on epäselvä?

Se on Premium-tason asiakirja. Hanki Premium-tason käyttöoikeudet, jotta voit lukea koko asiakirjan.